Ehdotus kommentoitavaksi

AITURI-hankkeen tähänastisen selvitystyön tuloksena on syntynyt luonnos eri tahoille ehdotettavasta uudesta tutkimusyhteistyön rakenteesta. Työryhmä pyytää nyt kommenttejanne tästä luonnoksesta. Erityisesti tutkijakuntaa pyydetään pohtimaan, mikä voisi olla sopiva taho koordinoimaan tutkimus-käytäntö-politiikkaa yhteyksiä yliopistojen ja tutkijoiden taholla. Kommentit pyydetään jätettävän 30.10. mennessä, jotta ne voidaan huomioida seuraavassa AITURI-työryhmän kokouksessa ehdotuksen kehittämisessä. Kiitos jo etukäteen panoksestanne asian eteenpäin viemisessä!
________________________________________

AITURI-hankeen työryhmän kokouksessa 7.9.2010 syntynyt ehdotus aikuiskasvatuksen tutkimusyhteistyön organisoimisen rakenteeksi

Ajatuksia uudesta rakenteesta
Hankkeen tavoitteena on uuden ratkaisun synnyttäminen tutkimuksen, käytännön ja poli-tiikan tekoa yhdistämään, neuvotteluyhteyttä vahvistamaan ja yhteistyötä mahdollista-maan. Ensinnäkin tarvitaan taho, joka tekee tehdyn tutkimuksen meta-analyysia, syntetisoi tehtyä tukimusta, pohtii tutkimuksen sovellettavuutta käytännön toiminnassa ja viestii tutkimuksesta eri tahojen kielille soveltuvalla tavalla. Tiedotuksen lisäksi on tärkeää osallistaa toimijat tutkimuksesta käytävään keskusteluun. Tätä keskustelua voitaisiin käydä tapaamisissa ja seminaareissa sekä verkkofoorumeilla.

Tarvitaan paikka, jossa systemaattisemmin seurattaisiin tehtyä / tehtävää tutkimusta. Toiminnassa tulisi olla mukana useita toimijoita ja se voisi kanavoitua esimerkiksi yhtei-siin kehittämishankkeisiin. Tarvitaan puite, jossa voi ilmaista yhteistyöhalukkuutensa tutkimusyhteistyön käynnistämiseen. Tärkeätä olisi ottaa myös opinnäytetyöntekijät osaksi toimintaa, mikä keventäisi resurssoinnin tarvetta.
Toimijoiden verkostoitumista voitaisiin organisoida niin, että muodostetaan työvaliokuntia / temaattisia ryhmiä toimijoiden asiantuntijuuden ja sisällöllisen kiinnostuksen mu-kaan. Verkostoituminen tuskin onnistuu toimijoiden itsensä sattumanvaraisella organisoitumisella vaan tarvitaan yhdessä määritellyt toimintatavat verkostojen muodostamiseen. Verkostopohjan luominen on tämän mahdollisen uuden toimielimen yksi tärkeimmistä tehtävistä

Ehdotus uudeksi rakenteeksi testattavaksi
Vapaan sivistystyön kentällä on ollut jaettu käsitys, että vapaan sivistystyön tutkimuksen edistäminen on VSY:n tehtävä, eikä tutkimusyhteyksien hoitamisen tehtävässä olla kilpailuasemassa jäsenjärjestöjen kanssa. VSY:yyn toimintaan voisi luontevasti liittää tut-kimuksen syntetisoimis- ja meta-analyysitehtävän. Vastaavasti samanlainen rakenne voisi olla uudessa AMKE:essa (Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys - entiset AIKE ja KJY). Mikä olisi sopiva taho tutkimus-kenttä-politiikka -yhteyksien ylläpitämiseen yliopisto-maailmassa? Se voisi olla esimerkiksi ATS, jos seura saa tarvittavaa rahoitusta toiminnalle. Ongelmalliseksi koettiin tilanne, että yliopistot kilpailevat keskenään. Kuinka heillä silloin voisi olla yhteinen yksikkö? Yliopistoilla on kuitenkin yhteiskunnallinen funktio - jonkun tulee olla silloin vastuussa keskustelun käymisestä käytännön kentän ja hallinnon kanssa. Tarvitaan jokin puite tutkimusyhteyksien hoitamiseen jokaisella taholla, jonka jälkeen nämä yksiköt voivat lähteä viemään asiaa eteenpäin yhdessä. Uuden verkostomaiseen rakenteeseen voitaisiin ottaa mallia ammattikorkeakoulujen KeVer-verkostosta. Elinikäisen oppimisen verkosto voisi olla nimeltään esimerkiksi EloVer tai ELOA.

Uusi toimintamalli tulisi olla sellainen, että keskeiset toimijat pyrkisivät organisoitumaan niin, että heillä kullakin on tutkimuksen edistämisen funktio, jonka lisäksi heillä olisi jonkinlainen toiminnallinen yhteys. Koordinoiva taho kokoaisi eri tahoilla käytävää keskustelua 1) tieteellisen tiedon hyödyntämisestä, 2) tutkimustarpeen kanavoimisesta ja siihen vastaamisesta, 3) tieteellisestä koulutuksesta neuvottelemisesta (ks kuva). Verkostolla täytyy olla määritellyt solmukohdat ja resurssi, vapaaehtoistoiminta ei toimi. Vaikka tutkimusyhteyksien hoitaminen tapahtuisi olemassa olevien puitteiden sisässä, tarvitaan toiminnan käynnistämiseen pientä resurssointia kullekin taholle. Verkostossa haettaisiin rahoitusta yhdessä. Rahoitusta tarvitaan siis verkoston koordinointiin, solmutoimijoiden toimintaan tutkimusyhteyksien ylläpitämiseksi ja omaa alaa koskettavan tutkimustiedon syntetisoimiseksi sekä tapaamisten ja seminaarien järjestämiseen ja verkkofoorumin käynnistämiseen.


Kuva 1. Koordinoitu rakenne tutkimusyhteistyölle.

Tärkeintä on saada ajassa kestävämpi puite yhteydenpidolle ja neuvottelulle, jottei kiin-nostuneita yhteistyötahoja tarvitse etsiä aina uudelleen Työelämä on tärkeä saada mukaan verkoston toimintaan. Työelämää voisivat edustaa ainakin EK:n ja SAK:n koulutusyksiköt.. Hallinnon kohdalla opetus- ja kulttuuriministeriön esikunta voisi olla yhteystahona. Sopivasta uutta verkostoa rahoittavasta tahosta kysytään neuvoa esikunnasta. Rahoitusneuvotteluissa kyse ei kuitenkaan ole vain resurssista vaan myös toiminnan tärkeyden tunnustamisesta.
Ei tule myöskään unohtaa tavoitteita yhteyksien luomista kansainvälisesti ja verkoston toiminnan laajentamista esim. EU-tasolle. Kullakin keskeisellä taholla on jo olemassa kansainväliset verkostonsa: vapaalla sivistystyöllä EAEA, ammatillisella koulutuksella EVTA, tutkimuksella ESREA ja ministeriö toimii EU-kontekstissa muun muassa EQF:n liittyvissä kysymyksissä. Millä tavalla nämä verkostot saataisiin vuorovaikutukseen?