Tutkijoiden mietteitä

Kasvatustieteen päivillä 25.11.2010 Rovaniemellä pyydettiin Aikuiskasvatuksen tutkimus -teemaryhmään osallistuvia pohtimaan, minkälaista tutkimusta, tutkijaa ja toimitapoja yliopistoissa arvostetaan ja miten se vaikuttaa yhteyksien ja yhteistyön luomiseen paikallisiin ja kansallisiin käytännön ja hallinnon toimijoihin. Kommenteissa todettiin ensinnäkin, että jatko-opintoja arvostetaan yliopistoissa ja olisi mielenkiintoista tarkastella, mistä jatkotutkintojen opinnäytteiden aiheet syntyvät ja minkälainen yhteyksien ja yhteistyön kulttuuri nykyisin tehtävien opinnäytteiden taustalla vallitsee. Jatkotutkintoja tekevät ovat aikuiskasvatuksen tärkein tutkimusresurssi, mutta jatko-opintojen tekemiseenkin liittyy uhkia. Jatko-opiskelijoiden odotetaan tuottavan kansainvälisiä julkaisuja, mikä johtaa artikkeliväitöskirjojen kasvavaan arvostukseen. Tämäntyyppinen jatkotutkimus taas edellyttää kokopäiväistä työskentelyä, johon on mahdollisuuksia lähinnä nuorilla, mutta vähemmän niillä, jotka ovat aikaisemmin olleet aikuiskasvatuksen jatkotutkintoja tekevien ydinryhmää. Jatkotutkintojen suorittamisen mahdollisuus voidaan nähdä tasa-arvokysymyksenä, sillä kun yliopistotutkimusta rahoitetaan pitkälti julkisin varoin, tulisi eri-ikäisillä olla yhtäläinen mahdollisuus suorittaa niitä.

Eräs osallistuja kommentoi, että hän on joutunut tekemään runsaasti työtä etsiessään oikeutusta käytännöstä nousevalle tutkimusaiheelleen. Tutkija itse on viimein todennut, että käytännöstä nouseva aihe on vähintäänkin yhtä arvokas kuin abstraktimmalla tasolla liikkuva tutkimus. Tutkijapiireissä aihetta on kuitenkin pidetty arkisena, mikä on osoituksena käytäntölähtöisen tutkimuksen vähäisemmästä arvostuksesta.

Eräs osallistuja taas kommentoi, että nykypäivän aikuiskasvatuksen tutkijoita on vaikea tavoittaa, eikä heistä löydy tietoa hakupalvelimilla, mikä heikentää aloittelevien tutkijoiden hakeutumista tutkijayhteisöön. Hänen oma tutkimusaiheensa, keskeyttäminen ammatillisessa koulutuksessa, osoittaa, että tutkimuksen ja hallinnon tiiviimpi vuorovaikutus voisi tuottaa merkittäviä taloudellisia säästöjä koulutukseen käytettävissä resursseissa sekä tehdä koulutukseen osallistumisesta inhimillisempää elinikäisen oppimisen polulla kulkijoille.

Yksi osallistujista kommentoi, että hän on ammatillisessa opettajakorkeakoulussa työskennellessään pohtinut, kuinka pedagoginen osaaminen voitaisiin liittää laajemmin erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkasteluun ja tiedusteli, ovatko ammatilliset opettajakorkeakoulut mukana AITURI-hankkeen verkostomallissa. Hankkeen aikana käydyissä keskusteluissa ammatillinen opettajakorkeakoulutus on kyllä ollut usein esillä, mutta sen ei ole kuitenkaan katsottu edustavan omaa erillistä toimijaryhmää, sillä näissä organisaatioissa toimivat lukeutuvat ”alan ammattilaisiin”. T&K&I -päällikkö olisi avaintaho tutkimusyhteyksien koordinoinnissa ammatillisissa opettajakorkeakouluissa.