Yhteenveto keskusteluista Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä

AITURI-hankkeen esittämä verkostomalli toivotettiin tervetulleeksi Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä 15.–16.11.2010. Verkosto, jolla toimijat tehdään näkyväksi, lisäisi tietoa eri toimijoista ja heidän tarjonnastaan, joka viime kädessä palvelisi kansalaisia, jotka etsivät sopivaa koulutusta itselleen. Verkostoitumisen avulla voitaisiin vähitellen siirtyä ajatuksellisesti moodi 1 -tyyppisestä tiedon tuotannosta historiallisesti muodostunein yhteistyön konventioineen moodi 2:een ja miettiä toimintatapojen muutoksen tarvetta. Myös ammatillisen koulutuksen tutkimuksessa on ollut tarvetta selvittää alan toimijoiden yhteistyön piiloisia konventioita.

Ihmeteltiin myös niitä ajatuksia, että tutkimus ja käytäntö ovat etäällä toisistaan, sillä kasvatustieteellinen tutkimus kohdistuu yleisesti ottaen käytäntöön. Pidettiin erittäin tärkeänä tutkimuksen ”suomentamista” käytännön kielelle. Projektimaiseen tutkimukseen ei ole sisällytetty tulosten viemistä käytäntöön hankkeen päättyessä, vaikka sille olisi selkeästi tarvetta. Yksi keino tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutuksen jatkuvuuden takaamiselle on ottaa käytännön asiantuntijoita mukaan jo tutkimusprosessin alkuvaiheessa, mikä vaatii tutkijoilta käytännöstä lähtevän tiedon kunnioittamista.

Ammatillisessa opettajan koulutukseen liittyen todettiin, että nykyisin opettajan osaamisvaatimuksiin sisältyy verkosto-osaaminen ja verkostojen hyödyntäminen. Verkostoja hahmottaessa kohtaa kuitenkin välittömästi kysymyksiä ”Kuka ylläpitää verkostoja?”, ”Miten ne syntyvät?” ja ”Ketä otetaan mukaan?”.

Keskusteltiin myös siitä, että toisaalta verkoston pitää olla monitieteinen, mutta toisaalta siinä tulisi tukea aikuiskasvatuksen identifioitumista omaksi tieteen- ja tutkimuksen alaksi. Kyse on myös koko aikuiskasvatustieteen tulevaisuuden suunnasta.

Sitäkään ajatusta ei pidetä hyvänä, että tutkimuksen höydyllisyyttä käytäntöön arvioitaisiin ”impact factory” -tyyppisen kertoimen avulla. Toisaalta tutkimuksen peruslähtökohtana on, että teoria kuvaa käytäntöä, jolloin hyvä tutkimus on hyvin käytäntöön sovellettavissa. Esimerkkinä Ruotsista kuultiin, että tohtorikoulutukseen hakeutumiselle on asetettu ikäraja, jotta valmistuttuaan henkilö palvelee työelämää vähintään kymmenen vuotta. Todettiin, että kyseessä on ajatteluero, nähdäänkö tohtorin väitöskirjat vain suorituksena vai palveleeko jokainen tutkimus joka tapauksessa tieteenalan kehitystä riippumatta siitä, missä määrin tohtoroituva itse hyödyntää tutkimustaan.

---

Samassa teemasessiossa, jossa esittelimme AITURI-hanketta, oli erittäin mielenkiintoinen esitys, jonka piti tutkimusjohtaja Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovista. Hän on ryhtynyt tekemään systemaattista kartoitusta opistoon liittyvästä tai sen henkilökunnan tekemästä tai parhaillaan tekeillä olevasta tutkimuksesta, mistä voi mielestäni ammentaa hyvää esimerkkiä mahdollisen uuden tutkimusyhteistyöverkoston solmukohtiin suunnitellusta tutkimuksen meta-analyysointitehtävästä.

Lämsä on siis kerännyt tietoa tutkimuksesta ja tehnyt aineistosta kategorisoidun tietopankin, joka on henkilökunnan käytettävissä intranetissä. Hän myös ylläpitää tutkimusaihepankkia, josta kiinnostuneet voivat poimia sopivia aiheita opinnäytetöihinsä. Lisäksi hän vastaa tutkimusluvista, jolloin hän keskustellessaan luvanhakijan kanssa pystyy antamaan neuvoja tutkimuksen suuntaamisesta.

Tällaiseen kategorisoituun tutkimustieto- ja tutkimusaihepankkiin pitäisi olla pääsy laajemmin alalla toimiville ja yhteistyötahoille. Tietopankki ei tietenkään korvaa keskinäisen vuorovaikutuksen tarvetta, mutta olisi oiva keino muiden joukossa tehdä tutkimusta näkyväksi ja hyödynnettäväksi.